Määritelmä: WHO määritteli vuonna 2001 probiootit "eläviksi mikro-organismeiksi, jotka riittävinä määrinä annosteltuina ovat hyödyllisiä isännän terveydelle". Määritelmää on sittemmin työstetty, mutta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ei ole vieläkään hyväksynyt sitä, koska määritelmä sisältää terveysväitteen, joka ei ole mitattavissa.1
Paino: Kehossa on noin 1,5 kiloa probioottisia bakteereja, jotka yhdessä painavat enemmän kuin aivomme, noin 1,36 kiloa.2
Määrä: Terveellä ihmisellä on suolistossa noin 100 biljoonaa (ja varmasti biljoonasta kvadriljoonaan) mikro-organismia, joilla on tärkeä rooli terveydellemme. Kehossa on yhteensä noin 10 biljoonaa solua.3,4
Heimot: Kehossa on yli 500 miljoonaa probioottista bakteerikantaa. Osa kannoista asuu siellä pysyvästi, kun taas osa on siirtymävaiheessa. Yleisimmät kannat ovat Lactobacillus, Bifidobacterium, Streptococcus ja Saccharomyces boulardii. Kannat käyttäytyvät eri tavoin ja toimivat elimistössä eri tavoin.5
Markkinat: Vuonna 2018 probioottisten elintarvikkeiden ja ravintolisien maailmanlaajuiset markkinat olivat noin 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Markkinoiden odotetaan kasvavan noin 70 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2023 mennessä.6
Elinympäristöt: Probioottisia bakteereja elää monissa kehon osissa, ei vain suolistossa, kuten voisi luulla. Bakteereja on myös suussa, nenässä, ruokatorvessa, peräsuolessa, nivelissä ja muualla.
Umpilisäkkeen tulehdus: Vaikka umpilisäkkeen tehtävä on ollut tuntematon jo vuosia, useat uudet tutkimukset viittaavat siihen, että se voi toimia probioottisten bakteerien varastona. Tutkijat ovat muun muassa huomanneet, että umpilisäke esiintyy monilla eri nisäkkäillä, jotka ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin, mutta se on kuitenkin säilynyt lähes kaikilla nisäkkäillä, myös ihmisillä. Tämä saattaa viitata siihen, että sillä on jokin tehtävä, sillä muuten sen pitäisi hävitä ajan myötä.7,8,9
Sairaudet ja taudit: Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota probiootteihin ravintolisinä, ja tästä johtuva kaupallinen kiinnostus lisäravinteita kohtaan on johtanut myös väitteisiin, joiden mukaan ne voivat ehkäistä tiettyjä sairauksia. Näitä ovat esimerkiksi ummetus, vilustuminen ja syöpä. On kuitenkin korostettava, että kaikki nämä väitteet jäävät väitteiksi ja että tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei vielä ole.10,11,12,13,14
Immuunijärjestelmä: Probioottisten bakteerien tiedetään vaikuttavan immuunijärjestelmään, mutta näiden kahden välistä tarkkaa yhteyttä ei tunneta. On olemassa lukuisia tutkimuksia probioottien vaikutuksista immuunijärjestelmään, ja monet kannattajat ovat selvästi vakuuttuneita siitä, että probioottilisä voi parantaa immuunijärjestelmän toimintaa. Kuten sairauksien ennaltaehkäisyä koskevien väitteiden kohdalla, probioottilisän suotuisat vaikutukset immuunijärjestelmään ovat kuitenkin väitteitä, kunnes tiede toisin osoittaa.15,16,17
Synnytys: Kaikki vauvat syntyvät steriilillä suolistolla, ja he saavat ensimmäiset probioottiset bakteerinsa rintamaidon tai äidinmaidonkorvikkeen kautta ja myöhemmin syömänsä ruoan kautta.18
